Mineraalisomatiikka

Mineraalisomatiikka on Kaisa Käärmemaan ruumiillista praktiikkaa. Se on ruumiillisen aistimisen muoto,  joka yhdistelee somaattisia harjotteita, esoteriaa, tähtitiedettä ja kaivosmyyttejä. Mineraalisomatiikassa kaikki, aina pienimmästä kivestä ihmisiin, nähdään saman perusmateriaalin ilmaisumuotona.  Mineraalisomatiikan pyrkimyksenä on saada yhteyttä oman ruumiimme mineraalisuuteen, veremme rautaan, korviemme kalsiumkarbonaattikristalleihin ja luumme kalsiumiin ja fosforiin. Kun viritymme mineraaleihin itsessämme voimme löytää suurempaa kunnioitusta maan alta löytyviin mineraaliolentoihin ja kaivannaisiin. Ihmisruumiin mineraalisuus, miten mineraalit kuljettavat elämää ruumiista toiseen, tähdistä, kiviin, kasveihin ja eläinten ruumiisiin on siis tämän työn keskiössä. Kiven Muisti esitys perustuu Kaisan mineraalisomaattiseen työskentelyyn. Mineraalisomatiikassa voimme myös yhdistyä ja saada yhteyttä kehomme ulkopuolella oleviin mineraalisiin olentoihin; kiviin, työkaluihin, koneisiin, työkaluihin,maahan.

Käytämme mineraaleja jatkuvasti ja olemme yhteydessä eri kaivannaisten kanssa tiesimme sitä tai ei. Aina kahvikupeista, laseihin, sanomalehtien täyteaineesta tien suolaukseen, mineraalit ovat kaikkialla. Keskiverto länsimaalainen ihminen tarvitsee vuosittain noin 18 000 kg uusia mineraalisia raaka-aineita. Käytämme mineraaleja ja harva meistä silti tiedostaa miten täydellisesti ne läpäisevät sivistystämme.

Mineraalit ovat myös kehossamme. Ilman veressämme olevaa rautaa emme selviäisi, ilman luukudosta, siinä olevaa fosforia ja kalsiumia emme pystyisi pystyssä. Kuinka paljon tarvitsemme kaivannaisia? Voiko jostain luopua? Onko ylipäänsä mahdollista kuluttaa vähemmän mineraaleja? Voimmeko olla tietoisempia ja kiitollisempia käyttämistämme mineraaleista?